Alfa Romeo on perinteinen italialaismerkki, joka ei ole saavuttanut Suomessa niin suurta jalansijaa kuin toivoa saattaisi. Ehkä osasyy piilee siinä, että Alfaa ei ehkä syystäkään ole pidetty kaikkein luotettavimpana automerkkinä.
Alfan juuret ovat vahvasti autourheilussa, sillä heti merkin syntymän jälkeen sen autoja tavattiin punavalkoiseksi maalattujen kanttikivien välissä. Autourheilutausta näkyy tuotteissa vielä tänäkin päivänä, vaikka suurin osa malleista onkin suunnattu toki päivittäiseen autoiluun.
Käyttöautoksi voidaan niputtaa myös sedan-malli Giulia. Vaikka mallista on toki tarjolla myös rajuakin rajumpi neliapilaversio, mutta sen tarina onkin sitten aivan toinen.
Puhdasverinen sedan on tätä nykyä automaailmassa harvinaisuus. Etenkin Suomessa myyntilukuja rikkovat farmarit ja hatchbackit, mutta sedan-mallisessa autossa on vain sitä jotain. Etenkin kun niihin ei enää törmää joka nurkalla.
Giulialla on Alfan automallistossa vasta viiden vuoden historia, sillä se korvasi vuonna 2015 tuotannossa olleen 159-mallin. Koska malli on uudehko, on tällä kertaa luvassa facelift. Ulkoa muutokset ovat varsin maltillisia ja suoraan sanoen uudesta kehitysversiosta on melko hankala huomata, onko kyseessä kasvokohotuksen läpikäynyt vai edellinen malli.
Pienillä uudistuksilla mennään
Suurimmat eroavaisuudet löytyvät etupuskurista ja keskikonsolista. Uutta on myös 8,8 tuuman kokoinen keskikonsolin näyttö, joka on tätä nykyä kosketuksella toimiva. Periaatteessa ohjaamo on pientä päivitystä lukuun ottamatta ennallaan.
Kuskin istuin henkii autourheilun DNA:ta, sillä penkki on varsin tiiviiksi veistetty. Leveäselkäiselle penkki on hieman ahdas, vaikka sivuttaistukia saakin säädettyä hieman leveyssuunnassa. Ne toki tarjoavat erinomaisen sivuttaistuen, kun Giuliaa ohjastetaan Alppien Passo Stelvion mutkaisia tieosuuksia.
Kaikesta käy ilmi, että Alfa Giulia on intohimon synnyttämä. Se ohjaamo on viimeistä piirtoa myöten kaunis ja viimeistelty. Ohjauspyörän keskiosassa oleva start-nappi on tarkoituksella sijoitettu paikalleen. Kaikki on käden ulottuvilla ja ratin takana olevat hervottomat vaihdeläpyskät henkivät sporttisuutta.
Sporttinen on myös ohjaus, joka on oikeasti yksi automaailman parhaimmista. Renkaat kääntyvät todella terävästi ja ohjaus on hämmentävän nopea. Tuntuu melkein siltä, että kyseessä ei ole katuauton ohjaus, vaan se vaikuttaa olevan radalle optimoitu.
Ohjaustuntuma on tarkka, mutta ei missään nimessä levoton. Giulia ohjautuu juuri sinne mihin kuski haluaa. Kun se yhdistetään hienosti toimivaan alustaan, on paketti koko lailla kunnossa.
Moottori ei jätä varaa toiveille
Hienostuneen ja toimivan ohjauksen kaveriksi on toki laitettu moottori, joka ei juuri jätä toivomisen varaa. Giuliaan on tarjolla pari kaksi moottoria, joista on kehitelty yhteensä kuusi eri tehoversiota.
Diesel-moottori on 2,2-litrainen ja sen teho vaihtelee neljän eri version välillä: 136 hv, 160 hv, 190 hv ja 210 hv. Ärein diesel-moottori pamauttaa tauluun turboahdettuna siis 210 hv ja 470 Mn:n lukemat. Ei huonommin diesel-myllyltä.
Bensapuolella tehoversioita on kaksi. Molemmissa peruskokoonpano on 2-litrainen turboahdettu moottori. Laimeammassa versiossa tehoa on 200 hv ja 330 Nm ja tehokuninkaassa 280 hv ja 400 Nm. Vajaan 300 hevosen voimalla suorituskykyä riittää.
Vaihteistona toimii moottoriversiosta riippumatta 8-vaihteinen automaatti, joka hoitaa tonttinsa hyvin. Sen toimintaa ja kaasunvastetta voi säätää DNA-ajotilavalitsimella, josta löytyy kolme eri ajotilaa. Sporttinen, perusajotila ja eco-asento.
Moottori on samaan aikaan hienostunut ja roisi. Vaikka tehoa ei ole ns. GTI-luokassa överisti, potkii Alfa Romeon moottori varsin hienosti. Tehokäyrä on tasaista nousua aina punarajalle asti. 0-100 km/h vertailuluku 5,2 sekuntia, mitä voidaan pitää varsin ripeänä.
Toki tehonnälkäiselle tarjolla on vielä Quadrifoglio, eli neliapila, joka miltei tuplaa tehot. 510 hevosvoimaa puhuttelee varmasti. Puolikas Ferrarin moottorista kahdella turboahtimella piristettynä on varsin raju tapaus.
Hei, taas mulla on jano
Mutta kyllä kulkupuolta riittää myös 280-heppaisessa bensaturbossa. Tehon kylkiäisenä tosin tulee myös kulutuslukema, joka nousee helposti yli 10 litraan sekalaisessa ajossa. Valmistajan ilmoitukseen 6,9 litrasta on tekemistä, eikä sitä ole välttämättä kovin mielekästä lähteä tavoittelemaan. Kymmenen litran kulutus tuntuu kyllä hieman kovalta.
Alfa Romeo Giulia on nautiskelijan auto. Ulkoiselta olemukseltaan se on näyttävä ja italialaismerkin tunnistaa helposti. Keulan kolmio muistuttaa ihmisen anatomiasta ja näkyy kauas. Punainen on ainoa väri, jonka Alfasta voisi kuvitella hankkivansa.
Näyttävän ulkonäön lisäksi millimetrintarkka ohjaustuntuma ja roisi voima tekevät paketista vastustamattoman. Hieman yllättäen esteeksi ei muodostu välttämättä edes hinnoittelu. Malliston tehokkain versio, eli 280-heppainen Veloce-malli maksaa Alle 65 000 euroa. Halvimmillaan Giulia irtoaa alle 44 000 eurolla.
Tuomas Rajala
Kehuja: suorituskyky, upea ohjaustuntuma, ulkonäkö, viimeistellyt yksityiskohdat
Parantamisen varaa: rapea kulutus
