Dacia on saanut kohotettua mallistonsa laatuvaikutelmaa viime vuosina reippaalla kädellä. Aiemmin edullinen hinta näkyi välittömästi sisään astuessa, mutta tätä nykyä ero kalliimpiin kilpailijoihin ei enää näy ensisilmäyksellä ja jokaisella kaasunpainalluksella.
Vahvasti ranskalaiseen autoteollisuuteen ja Renaultiin liitoksissa olevan Dacian mallisto omaa paljon yhteistä emomerkin kanssa ja siksi Sandero Stepwayta myydään joissain maissa Renaultin nimellä. Suomessa keulassa on kuitenkin Dacian merkki.
Autoteollisuuden laatuerojen kapenemisesta kertoo paljon se, että Dacia on muutamassa vuodessa noussut osalla malleistaan niin vakuuttavaksi, että tätä nykyä Nissanin Terrano perustuu Dacia Dusteriin.
Se hieman karskimpi Sandero
Sandero Stepway on katumaasturoitu versio Sanderosta. Stepway on 11 mm pidempi ja maavara on normaalimalliin verrattuna korotettu. Ulkokuoresta silmiin pistävät mustat pyöränkaaret, ovien muovilistat ja kattokaiteet. Näillä muutoksilla Sandero Stepwayta nimitetään crossoveriksi. Termiä tunnutaan viljeltävän tänä päivänä melkeinpä mihin tahansa automalliin.
Dacian voimanlähteenä toimii versiosta riippumatta 90-hevosvoimainen bensaturbo. Vääntöä 1-litraisesta moottorista irtoaa 142 Nm. Kolmesylinterinen moottori on pitkälti vastaava kuin emokonserni Renaultin automallistossa, eikä sen kohdalla sovi odottaa kovin rivakkaa kiihtyvyyttä.
Moottori on mahdollista valita joko kuusilovisella manuaalilla tai CVT-automaatilla, jollainen löytyy myös koeajoversiosta. CVT on tänä päivänä erikoinen valinta, sillä modernin kaksoiskytkimellisen laatikon rinnalla sellainen tuntuu kyllä väkisin antiikkiselta.
Laatikko on suoraan sanoen kehno ja sen tapa syödä tehon tunne muuten asiallisesta pikkumoottorista on kyllä omaa luokkaansa. CVT huutaa kovassa kiihdytyksessä kierrokset tapissa, mutta kiihtymistoimenpiteitä se ei aiheuta.
Ohituskiihtyvyys on niin heikko, että Dacialla ohittaminen kannattaakin jättää ohituskaistalle tai kaksikaistaiselle tielle. Muuten edessä saattaa olla hengenvaarallisia tilanteita. 0-100 km/h kiihdytyslukema 14,2 sekuntia kertoo karun totuuden suorituskyvystä.
Manuaalilla livakammin
Manuaaliaskilla varustettuna Dacia menee liukkaammin sataseen, sillä CVT:n lukemasta saadaan nipistettyä yli kaksi sekuntia. Manuaalin 0-100 km/h kiihdytyslukema on 12 sekuntia. Ankean vaihteiston ja pienitehoisen moottorin yhdistelmä on kuitenkin normaalissa ajossa riittävä kuljettamaan kevyttä autoa.
Yksi varsin ilahduttava seikka uudessa Sanderossa on ohjaamon uusiutuminen. Se nimittäin alkaa vaikuttaa ihan oikealta automallilta. Ohjauspyörä on muotoiltu uusiksi ja samoin mittaristo. Daciasta löytyy myös 8” kosketusnäyttö, jonka liitäntämahdollisuudet ovat kattavat.
Jotain romanialaistakin kokonaisuudesta löytyy, sillä keskikonsolin vieressä on paikka älypuhelimelle. Se muistuttaa inhasti 2000-luvun alusta.
Ohjaamon materiaalitkaan eivät luonnollisesti ole sieltä ylellisimmästä päästä, mutta niistä on saatu yllättävän paljon irti. Keskikonsolissa on kangasverhoilu ja muotoilu ei enää ole yhtä kammottavaa kuin aiemmin. Kaikesta tulee fiilis, että Dacia on rakentanut budjettiauton, joka ei heti työnnä luotaan.
Kangaspenkit ovat tyylikkäät ja omaavat hieman sivuttaistukea, mikä on mieluisa yllätys. Edellisen sukupolven lankkumaisuus on saatu kitkettyä pois. Takapenkilläkin pystyy istumaan hyvin, eivätkä paikat puudu pidemmälläkään matkalla.
Äänieristyksessä säästön paikka
Dacia Sandero Stepwayta ei voi tätä nykyä moittia kovinkaan monesta asiasta, mutta äänieristyksessä on parannettavaa. Moottorin äänimaailma puskevat sisään selvästi ja kolmesylinterisen moottorin kohdalla se ei ole mieltä ylentävä kokemus. Moottori tuntuu kipuilevan raskaasti kaasua poljettaessa, mikä tietysti myös pitää paikkansa.
Toinen erikoisuus on tavaratilassa, jossa on sen verran suuria koloja välipohjan ja varsinaisen lattiatilan alla, että ostoksia joutuu kaivamaan ajon jälkeen ympäri konttia. Toki jossain edullisen hankintahinnan pitääkin näkyä.
Kokonaisuutena Dacia Sandero Stepway on onnistunut. Se tarjoaa hintaansa nähden varsin komeasti muotoillun ja toimivan paketin, joka ei huuda laaduttomuutta ympärilleen. Toki edullinen hinta näkyy kautta linjan, mutta vähemmän kuin saattaisi luulla.
Tuomas Rajala
Kehuja: hinta-laatu-suhde, sisätilat, ulkonäkö, varustelu
Parantamisen varaa: äänieristys, kontin välipohja ei istu paikalleen