Mitä Renault Cliolle on oikein tapahtunut? Pieni ranskalainen on nostanut tasoaan huimasti uudella malliversiolla. Siitä on kasvanut entistä tyylikkäämpi ja teknisesti pätevämpi automalli.
B-segmentistä, eli esimerkiksi Toyota Yariksen luokasta on hyvää vauhtia kehittymässä kansanautoluokka, sillä pykälää pienemmissä automalleissa on vahvaa potentiaalia tarjota C-segmentin tilat ja ajettavuus kompaktimmassa koossa ja maltillisemmalla hinnoittelulla.
Renault Clio iskee tuohon tarpeeseen hyvin, sillä se tuntuu entistä suuremmalta ja laadukkaammalta. Farmarimallina se tarjoaa lisäksi mukavasti tilaa, mikäli sillä yritetään selvitä ruuhkavuosien tarpeista.
Oikeasti uusi malli
Uusi Clio on rehellisesti uusi automalli, mikä on varsin ilahduttavaa. Melko usein uudet automallit ovat edellisten mallien faceliftejä, mutta ranskalaisvalmistaja on liikenteessä kokonaan uudella autolla. Syy isoon uudistumiseen piilee siinä, että uusi peruskokoonpano venyy myös uusille käyttövoimaversioille.
Pikkuautoluokan automallista kun on tarkoitus tehdä hybridiversio ja myöhemmin ehkä jopa kokonaan sähköinen automalli. Lisäksi samaa pohjaa hyödynnetään mm. katumaasturimalli Capturissa.
Sähköistyminen ei luonnollisesti ole yllätys, sillä automaailma muuttuu voimakkaasti vähäpäästöisempään suuntaan. Tuosta kelkasta ei ole mahdollista jättäytyä pois, koska muuten juna ajaa aseman ohi ilman, että kukaan hyppää kyytiin.
Tällä hetkellä kotimaassa on vasta polttomoottoriversioita ja hybridimallia saadaan odottaa vielä hetkisen. Tarjolla on kolme bensiinimoottoria, joista kaksi on turboahdettuja yksi vapaasti hengittävä.
Vaparimoottori on kolmesylinterinen ja tasan litran iskutilavuuden omaava paketti, jolta ei kannata odottaa suorituskykyä. Tehoa kokonaisuudesta saadaan irti juuri ja juuri auton moottoriksi miellettävä voimamäärä, eli 72 hevosvoimaa. Väännölläkään ei juhlita, sillä 95 Nm on lukema, jota tavataan tätä nykyä skoottereistakin.
Vähintään 100 hepoa olla pitää
TCe 100 on ensimmäinen moottorivaihtoehto, jota Cliosta kannattaa edes harkita. 100-heppainen bensaturbo on varsin riittävä normaaliajoa silmällä pitäen. 160 Nm väännöt tuottava moottori on useampaan käyttötarkoitukseen sopiva.
Keskimmäistä moottorivaihtoehtoa on saatavilla sekä manuaalina että automaattina. Automaattiaskina toimii portaaton CVT, joka ei ole kovinkaan usein se optimaalisin vaihtoehto. Sinänsä on kuitenkin hyvä, että tarjolla on manuaalin rinnalle toinen vaihtoehto.
Kiinnostavin konevaihtoehto on kuitenkin myös koeajossa ollut 130-hevosvoimainen ja kaksoiskytkinautomaatilla varustettu TCe 130 R.S. Line. Mallinimensä veroisesti tehoa voimanlähteestä löytyy 130 hevosvoimaa ja vääntöä mukavat 240 Nm.
Tehokkain kone kiidättää Clion paikaltaan sataseen yhdeksässä sekunnissa, eli suorituskykyä on varsin mukavasti. Moottori on muista poiketen 4-sylinterinen ja 1,3-litrainen bensaturbo. Dieseliä ei Clioon ole edes saatavilla, mutta sellaista ei kyllä osaa edes toivoa.
Tehokkaan pikkukoneen kanssa yhteen laitettu 7-vaihteinen automaattivaihteisto pelaa ajossa hienosti. Pieni miinus tulee siitä, että laatikko ei ole erinomaisen nopea reagoimaan liikkeellelähdöissä. Erityisesti silloin kun käytössä on paikallapitoavustin.
Uusittu ulkokuori
Moottorin ja vaihteiston lisäksi uusiksi on mennyt myös ulkonäkö. Cliossa on luonnollisesti paljon sukunäköä muiden mallien kanssa ja keulaa hallitsevat LED-valokaaret. Myös perävalot on veistetty uusiksi. Tätä nykyä Clio on varsin sporttisen näköinen tapaus.
Merkillepantavaa on myös se, että uusi malli on ulkomitoiltaan edeltäjäänsä pienempi, mutta sisätilat ovat kasvaneet. Lisää senttejä on tullut ohjaamoin lisäksi myös tavaratilaan, joka on tätä nykyä luokkansa suurin, 391 litraa.
Ohjaamo on entistä tyylikkäämpi ja kokonaisuutta hallitsee R.S. Line -versiossa kookas keskikonsolin näyttö. Se on toiminnaltaan varsin intuitiivinen ja toiminnoiltaan laaja. Sen kautta ohjaillaan mm. äänentoistojärjestelmää ja ajotiloja.
Sisusta on muutenkin entistä tyylikkäämpi ja sporttisempi. Mittaristo on päivittynyt perinteisestä digitaaliseksi ja tullut niin ollen tähän päivään.
Ajotiloja on tällä varustelutasolla ja konekokoonpanolla kolme, jotka kuitenkin muistuttavat varsin pitkälti toisiaan. Erot eri tilojen välillä eivät ole järin suuria, eikä niitä juuri koe tarpeelliseksi vaihdella.
Clion ajettavuudessa on niin ikään tapahtunut iso muutos parempaan. Alusta on ainakin R.S. Line -mallissa varsin tukeva ja jopa sporttinen. Se ei kallistele mutkissa, mikä on toki pienelle autolla suotavakin ominaisuus.
Ainoa selkeä puute löytyy äänieristyksestä. Koska kyseessä on pieni auto, jolta on haettu keveyttä, on äänieristys hieman puutteellinen. Kitkarenkailla melutaso on moottoritievauhdeissa hieman häiritsevä, mutta sama ongelma toki riivaa montaa muutakin. pikkuautoa.
Renault Clion uusi malliversio on kokonaisuutena erittäin vakuuttava paketti. Erityisesti tehokkaammalla moottorilla varustettuna se tarjoaa ajomukavuutta ja riittävästi suorituskykyä jokaiseen ajotilanteeseen.
Tuomas Rajala
Kehuja: moottori ja suorituskyky, ajotuntuma, ulkonäkö, sisätilat
Parantamisen varaa: automaattivaihteiston reagointi, rengasmelu