Uusittu kolmilitrainen dieselmoottori on esiintynyt aiemmin ainoastaan huomattavasti pienemmän 3-sarjan nokalla. Varsin monikäyttöisestä koneesta lienee kysymys, sillä ahdettu kuusisylinterinen rivimoottori on edelleen samoissa säädöissä, ja myös vaihteiston välityssuhteet ovat kummassakin korimallissa identtiset.
Sisätilat ovat ryhdikkäät ja viimeistely on sellaista kuin tässä luokassa pitääkin. Vaikka ohjaamo on avara, kaikki hallintalaitteet ovat kuljettajan käden ulottuvilla.
Vaikka moottori on seisonut yön yli, sen käynnistyminen on täysin viiveetöntä. Joutokäynti on jo kylmänä laadukasta, eikä odotetusta nakutuksesta ole tietoakaan.
Parkkipaikalla tilaa tähysteltäessä etukulmat näkyvät hyvin, joten ruudusta irtoaminen sujuu ongelmitta. Ohjaus on hitaalla vauhdilla haluton palauttamaan, mutta vaihteiston ja moottorin yhteistyö on fantastista. Taajamanopeudessa melutaso on alhainen, eikä mikään äänilähde erotu toista voimakkaampana.
Kaasunpainallus Taajama päättyy -merkin kohdalla nostaa vauhdin salamannopeasti. Vaikka auto peittoaa useimmat GTi-luokan menijät, on eteenpäin suuntautuva veto niin tasaista ja arvokasta, ettei mansikka läikähdä samppanjalasista edes täyskiihdytyksessä.
Vaikka 7-sarja on täynnä turvallisuusvarusteita, ei rohkeinkaan sijoitusjohtaja halua törmätä sillä huvin vuoksi. Väistökokeen hyvä tulos osoittaa ainakin sen, että hallinnan menetyksen riski nopeissa suunnanmuutoksissa on minimoitu.
BMW 730d on jonkun mielestä tasapaksun hyvä ja yllätyksetön, mutta tämän tasoisia esityksiä seuraavat eivät yleensä artistin oikuista pahemmin perusta.
Toisaalta haudanvakavuuteen tottuneet voivat pitää autoa kovinkin omaperäisenä, ja tekniikan osalta pientä irrotteluakin on havaittavissa. Vaikka erilaisia näkökantoja voidaan muodostaa, mittauksissa auto menestyi puhtain paperein, ja se on totta se.
Tiivistelmä TM:n artikkelista 12/09
Osta ja lue koko juttu BMW 730d:stä