Jazz on Honda-malliston pienin automalli, joka on kokenut uuden kehitysversion myötä paljon muutoksia. Uuden moottoritekniikan ja ulkonäön lisäksi perus-Jazzin rinnalle on tullut katumaasturimaisia piirteitä saanut Crosstar.
Crosstar onkin ehdottomasti mielenkiintoisempi versio pikkuautoluokan Jazzista, sillä siihen on ruiskutettu katumaasturin DNA:ta. Erot perusmalliin ovat pienet, mutta tervetulleet. Se nostaa Jazzin samaan kastiin esimerkiksi Renault Capturin, Nissan Juken ja Volkswagen T-Crossin kanssa.
Katumaasturoitu Crosstar nousee alustaltaan 1,6 senttiä korkeammalle kuin normaali Jazz-versio. Ero ei luonnollisesti ole järin suuri, mutta ulkonäöllisesti sitä korostavat helmoissa olevat mustat muovipaneelit. Fiilis on hieman karskimpi kuin perusversiossa, mikä on vain hyvä asia.
Koska kyseessä on katumaasturi, on kyytiin nouseminen perinteistä sedania helpompaa. Crosstarissa istutaan hieman korkeammalla.
Pienessä suuret tilat
Sisätilat ovat pieneksi automalliksi suuret. Vaikka kyseessä on pikkuauto, on ohjaamossa mukavasti tilaa. Etupenkillä ei tarvitse kärsiä ahtaudesta edes silloin kun takapenkillä on matkalaisia. Hyvien sisätilojen salaisuus piilee ainakin osittain ulkomuodossa. Jazzissa on lyhyt keula ja tila-automainen takaosa.
Takapenkkiläisten tilat ovat huikean hyvät myös siksi, että pään yläpuolella on reippaasti tilaa. Jazz Crosstarin kyydissä ei tule lainkaan klaustrofobinen fiilis, mitä ei voi sanoa kaikista pikkuautoista.
Myös sisätilojen muunneltavuus miellyttää, sillä Hondassa on Magic Seats -penkit. Ne saa nostettua pystyyn, jolloin etuistuimien taakse saa kookkaita esineitä kuljetettavaksi. Ratkaisu on tuttu edellisestä sukupolvesta ja on edelleen läsnä myös uudessa mallissa.
Ohjaamo on muutenkin varsin viihtyisä ja kuskin paikalla kyllä viihtyy. Pikkuautoista valitettavan tuttu ankeus ei ole Hondan kohdalla ongelma. Hallintalaitteet ovat toimivia ja Hondan pikkuautolla ajaa ihan mielellään pidempääkin siivua.
Vain yksi moottorivaihtoehto
Crosstarin voimalinjaan on tarjolla vain yksi vaihtoehto. Moottori on 1,5-litrainen bensiinimoottori, jonka tekniikka on tuttua mm. Toyotan perushybrideistä. Puolitoistalitraisen bensiinimoottorin ja kahden sähkömoottorin yhteistyön hoitaa Atkinson-työnkiertomoottori.
Myös vaihteisto on japanilaisia autoja ajaneille tuttu. Aski on portaaton e-CVT, jonka tuntuma on jotain perinteisen automaatin ja kuminauhan välimaastosta. Laatikkoon on ohjelmoitu automaattiaskista tuttuja portaita, jotta kuminauhamaisuus ei olisi niin selkeä. Ratkaisu parantaa tuntumaa hieman, mutta edelleen kiihdytykset tuntuvat oudoilta ja vaativat totuttelua.
Mutta ei hybriditekniikka ole huono, vaan varsin vaivaton. Onneksi polttomoottorin tukena on pari sähkömoottoria, sillä 1,5-litrainen vapari ei varsinaisesti puhuttele yltiöpäisellä tehollaan.
Sähköisyyden tärkein tehtävä on kuitenkin laskea kulutusta ja pienentää päästöjä. Koska kyseessä ei ole ladattava hybridi, akku on pienehkö, eikä sillä oikeastaan ajella pelkällä sähköllä kuin hyvin lyhyitä pätkiä. Liikkeellelähdöissä on aina käytössä pelkkä sähkö ja bensiinimoottori hyrähtää päälle ääneti ja huomaamatta.
Kulutusmielessä hybridimalli on pieni pettymys, sillä pienen auton olettaisi menevän vieläkin maltillisemmalla kulutuksella. Koeajossa kulutus painui viiden litran paremmalle puolelle ja tuollaisiin lukemiin pääsee tätä nykyä helposti muhkeatehoisella dieselillä ja turboahdetulla bensakoneella.
Hyvät varusteet
Varustelultaan Crosstar on kattava, sillä siitä löytyy mukautuva vakionopeudensäädin, kaistavahti, kaukovaloautomatiikka ja törmäysvaroitin. Valmistaja nimittää varustelua Honda Sensing -nimellä.
Alusta on pinnaltaan kova, mutta ei häiritsevästi. Ilmiö on hyvin tuttu katumaasturien kohdalla, sillä korotettu maavara pitää kompensoida jotenkin. Kovemmassa kyydissä alusta alkaa nöyrtymään, mutta ei onneksi pahasti. Ajotuntuma on kuitenkin varsin mukava.
Kokonaisuutena Honda Jazz Crosstar on houkutteleva paketti, joka tarjoaa hieman sähköistystä ja kaupunkimaasturimaista fiilistä pikkuautoluokkaan. Kun sisätilat ovat hyvin muunneltavissa, voi sitä käyttää varsin monenlaisiin autotarpeisiin.
Tuomas Rajala
Kehuja: hyvät sisätilat ja muunneltavuus, varustelu, perusvarma suorittaja
Parantamisen varaa: hybriditekniikka vanhan puoleista
