Renault Trafic Passenger on tehtaalta asti valmiiksi varusteltu paketti moneen tarpeeseen. Se perustuu vahvasti myös vastikään uudistuneeseen Trafic-pakettiautoon ja sen kohderyhmäksi on kaavailtu taksifirmoja ja muita yrityksiä tai miksei vaikka isompia tiloja kaipaavaa perhettä.
Passengerin etuna on juurikin tehdasvalmisteisuus. Auto tulee tehtaalta valmiina bussina eikä sitä tarvitse sen kummemmin enää varustella koripajoilla tai muualla. Tämän lisäksi hinta on onnistuttu pitämään kohtuullisissa rajoissa, jotta melko tavallisellakin kansalla olisi rahkeita hankkia tämän kaltainen tila-auto.
Renaultin kuljettamiseen ei tarvita erillistä D-linja-autokorttia. Se on rekisteröity henkilöautoksi, joten perus B-kortti riittää. Henkilöluvultaan se on rekisteröity 1+8 hengelle ja kolmen rivin penkkijärjestelyjen takana jää tässä pidemmässä mallissa tavaroille tilaa vielä melkoisen rutkasti.
Pitkä ja leveä
Passengerista on olemassa kahta eri kokovaihtoehtoa, joista koeajossa oli pidempi 5399mm kokonaispituudella ja 3498mm akselivälillä varustettu malli. Näillä mitoilla autoon tulee tilaa riittävästi jo väkisinkin, mutta mässäilemään sillä ei kuitenkaan ole alettu. Näin ollen suurelle tavaratilallekin on jäänyt paikkansa.
Istumapaikat on kaikki asennettu kasvot menosuuntaan ja tilaa penkkien väliin jää kohtuullisesti. Isotkin matkustajat mahtuvat kyytiin vaivatta. Pääntilasta tai leveydestä ei luonnollisestikaan tule puutetta ja takarivillä isojenkin matkustajien jalat mahtuvat ongelmitta alhaalta avonaisten etupenkkien alle.
Takimmaiselle riville kulkeminen käy melko helposti, mutta kulkuväylä taittuvan keskipenkin selkänojan ja ovenkarmin välistä voisi olla väljempikin. Koeajoautossa oli lisävarusteena liukuovi myös vasemmalla kyljellä, mutta sillä puolella keskipenkki on kiinteä. Takariville kulku onnistuu siis ainoastaan auton oikealta puolelta.
Ongelma ei varsinaisesti ole kovin perustavanlaatuinen, kunhan asian tiedostaa. Vakiovarusteena Passengerissa on matkustamon ovi siis vain oikealla kyljellä. Istumajärjestys autossa on mallia 3+3+3, eli myös edessä on kolme istumapaikkaa. Eteen keskipaikalle ei mielellään kukaan hongankolistaja istahda, mutta kyllä siinäkin aikuinen palan matkaa matkustaa.
Tavaratilaa on takimmaisen penkin jälkeen vielä reilun metrin verran, joten kyytiin mahtuu helposti lätkäkassi jos toinenkin. Lisätilaa tarvitsevalle takapenkit ovat pienen askartelun jälkeen irrotettavissa, mutta varsinaisia pikalukkoja niissä ei ole.
Kattava vakiovarustus
Varusteita Renaultissa on mukavasti. Vakiona löytyy mm. manuaalinen ilmastointi, Eber-lisälämmitin, ja erillinen lisälämmitin takamatkustamoon. Myös nahkapäällysteinen ratti, ajotietokone sekä 7” näyttö keskikonsolissa kuuluvat vakiovarustukseen.
Perusmallin mukana tulee Design-paketti, joka sisältää lähinnä ulkokuorta parantavia yksityiskohtia, kuten korinvärisen etupuskurin ym. Mukavana yksityiskohtana takaovien ikkunoista löytyy pienemmät avattavat ikkunaruudut, jotka silminnähden ilahduttivat ainakin siellä matkustanutta pikkuväkeä.
Turvavarusteina Passengerissa on ESC-ajonvakautus järjestelmä, mäkilähtöavustin ja erikseen kytkettävä Extended Grip-luistonesto, joka optimoi pitoa liukkaissa olosuhteissa. Lisävarustelistalta ensimmäisenä kannattaa valita isossa autossa tarpeellinen peruutustutka, navigointilaite, sekä hellekeleillä hintansa väärti takamatkustamon lisäilmastointi.
Ulkonäössä on selvästi havaittavissa edellisen Trafic-mallin piirteitä, mutta auton etupää on käytännössä täysin uusittu. Keula on edeltäjäänsä huomattavasti massiivisemman näköinen ja Rellu näyttää isommalta kuin ennen. Kaupunkiajossa pidempi alustainen malli myös tuntuu isolta autolta.
Parkkihallissa tarkkana
Marketin parkkihallissa pysäköintiruutuun operointi vaatii varsinkin tottumattomalta hieman kärsivällisyyttä ja rauhallisia otteita. Auton ulkomitat on melko helppo hahmottaa, mutta ahtaissa paikoissa peruutuskamera, tai vähintäänkin tutka on korvaamaton apuväline.
Taustapeilit ovat isot ja niiden alaosassa on pieni laajakulma osio. Kuitenkin kun peilit on kuljettajalle oikein säädetty, sotkee laajakulma alue jonkin verran näkyvyyttä auton takapyörien seudulle. Tämä taas häiritsee ison auton käsittelyä ja varsinkin peruuttelua ahtaissa paikoissa.
Moottorivaihtoehtoja Passengeriin on tarjolla kaksi. Tai oikeammin kyseessä on 1,6 litraisen dCi dieselmoottorin eri tehoversiot. Lyhyemmässä mallissa tehoa on 120 hevosvoimaa ja nyt ajetussa pitkemmässä tehoa on 140 heppaa. Vääntöä kone kirnuaa vastaavasti 320 ja 340nm. Vaihteisto on 6-lovinen manuaali, automaattia ei Passengeriin ole tarjolla.
Käytännössä ainakin tehokkaampi kone kuljettaa painavaa bussia erittäin vaivattomasti. Vääntöä riittää alakierroksilta asti ja kulkua riittää samaan tapaan kuin henkilöautoissa konsanaan. Vaihteisto toimii liukkaasti ja vaihdekeppi on hyvin käsillä kojetaulun alareunassa. Automaattia Relluun ei oikeastaan jää kaipaamaankaan. Moottorinohjauksessa on vaihtoehtona myös erillinen Eco-moodi, joka säätää vääntömomenttia ja ilmastointia taloudellisemmaksi.
Kuluttaa kohtuudella
Valmistajan mukaan Eco-asetuksella voi päästä 10% polttoaine säästöön. Koeajon keskikulutus oli ilman Eco-asetustakin 7,5 litran tienoilla, mitä voi pitää hyvänä lukemana näin painavalle ja ripeästi liikkuvalle autolle. Lisäksi Eco-moodi kuohitsee koneesta juuri sen parhaan terän, joka tekee ajamisesta hauskaa ja mielekästä, joten sen käytölle ei oikein löytynyt perusteita ainakaan koeajon aikana.
Ajoasennon saa mieleiseksi kattavien säätömahdollisuuksien avulla. Kuljettajan penkistä löytyy normaalien säätöjen lisäksi myös korkeuden- ja ristiseläntuen säätö. Myös ratti säätyy joka suuntaan, joten mukava ajoasento löytyy helposti. Muutenkin ohjaamoergonomia on kohtuullisen hyvällä tolalla ja instrumentit ovat hyvin käsillä.
Passengerin ajettavuus on sanalla sanoen levollinen. Pitkä akseliväli rauhoittaa menoa ja Rellu on erittäin suuntavakaa. Ohjaustuntuma on kohdallaan ja autolla ajaa pidempää matkaa ilokseen. Tietysti mutkaisella tiellä kovempaa ajaessa Renaultin korkeus sekä paino tulevat ilmi lievänä kallisteluna, mutta kaikkiaan ajettavuus on hyvin henkilöautomainen.
Renault Trafic Passenger on valmis paketti vaikka ammattikäyttöön. Sen varustus on jo vakiona kohdallaan, ja lisukkeilla siitä saa kuorrutettua varmasti halutunlaisen. Passengerin pitkä malli kustantaa perusvarusteilla 45 990 euroa ja lyhyt malli on 4000 euroa halvempi.
Markkinoilla ei toista yhtä edullista valmista bussia taida olla ja varsinkin kun Renault lupaa Passengerille neljän vuoden tai 100000 km takuun, on paketti kokolailla houkutteleva
Kehuja: Henkilöautomainen ajettavuus, tehokas moottori, tilat
Parantamisen varaa: Peilit varauksin
