Automaailmassa mallinimen perässä oleva kirjainyhdistelmä RS on perinteisesti tarkoittanut suorituskykyä, joka jättää tavanomaiset perheautot varjoonsa. Octavia RS:n diesel-version kohdalla se on vähän niin ja näin.
Skoda Octavian RS-tuoteperhe on niin lähellä sporttista järkiautoa kuin vain olla ja saattaa. Erityisesti kun hieman tavallista suorituskykyisempi moottori ängetään farmarimalliseen autoon. Bensaversiotakin järkevämpää siitä saadaan aikaan silloin kun moottori on diesel ja teholukema 184 hevosvoimaa.
Diesel-Octavian kutsuminen RS:ksi on monella tapaa liioiteltua. Alle 200-hevosvoimainen diesel-mylly kun ei ole nykytekniikalla toteutettuna kovinkaan kummallinen tehomäärä. Itse asiassa markkinoilla on melko liuta automalleja, jotka jättävät tehossa diesel-RS:n nuolemaan näppejään, eikä niissä käytetä tehosta kertovaa lisäkilpeä. Tässä mielessä dieselin vauhdittaman Octavian kutsuminen RS:ksi on lähes pyhäinhäväistys.
Muodollisesti pätevä sportti
Octavia RS on yksi suosituimmista leasing-autoista. Se maksaa halvimmillaan 32 677€ ja farkkuna muutaman satasen enemmän. Tuolla rahalla ostaja saa kohtuullisen suorituskykyisen ja muodollisesti sporttisen perheauton.
Oikeasti RS-Octavia ei ole kovinkaan sporttinen peli, ainakaan dieselinä. Nelivetoisena tilanne on hieman parempi, mutta 184 hevosvoimaa eivät tee siitä millään tavalla rivakkaa, vaan hieman keskivertoa suorituskykyisemmän.
Sama pätee alustaan, jota voi säätää ajotilavalitsimesta napsauttamalla joko tiukemmalla tai mukavammalle. Ajotilavalitsin vaikuttaa myös moottorin toimintaan, mutta kovin suurta merkitystä sillä ei diesel-mallin kohdalla kiihtyvyyteen tai suorituskykyyn ole. Suurin vaikutus on äänimaailmaan, joka muuttuu RS-tilassa söpöksi pieneksi pörinäksi.
Tiukimmallakaan asetuksella alusta ei ole kova, vaan enemmän sopivan tymäkkä. RS:n kanssa ei ole pelkoa siitä, että auto olisi liian kova tai kiivas. Näin siis ainakin dieselin kohdalla.
Sulavasti toimiva DGS-vaihteisto hyödyntää moottorin potentiaalin hyvin ja ajaminen on sujuvaa niin kovaa kuin hiljaakin. Tuntumaltaan 6-lovinen DSG on edelleen automaailman huippuluokkaa.
Arjen ahtoa
Sporttisuus ei tietenkään ole Octavia RS:n ainoa avu. Se on mukava ajettava, josta löytyy kohtuullisesti ohituskiihtyvyyttä ja arjen tehoa, jonka turvin Skodalla on varsin mukavaa ja vaivatonta kruisailla kaupungissa tai pidemmillä siirtymillä.
Octavian farkkuversiossa on hulppeat tilat tavaroiden kuljettamiselle ja kontin koko on yksi luokan reiluimmista. Sisätilat on helposti muunneltavissa ja tilaa riittää suuremmankin perheen kuljetustarpeisiin. Etupenkkejä lukuun ottamatta sisätilat ovat samanlaiset kuin normi-Octaviassa.
Octavia RS on autoihin vihkiytymättömän tietoliikenneinsinöörin sporttiauto. Sen ostamalla kuski voi vakuuttua, että tekniikka on monissa liemissä koeteltua ja viimeistä huutoa. Skoda hyötyy VAG-konsernin osaamisesta ja Skodassa se on järkevästi hinnoiteltua. GT-henkiseksi autoksi Octavia RS tarjoaa edukkaimman, järkevimmän ja samalla tylsimmän vaihtoehdon.
Octavia RS:n huono puoli onkin juuri tylsyys, joka leimaa täydellisen munattomaksi hiottua kokonaisuutta. Rikos on toki harkittu, sillä Skodasta ei ole haluttu tehdä terävästi ärjyvää sporttia vaan järkevä ja suorituskykyinen perhepeli.
Urheiluautoja rakastavalle kansaosalle RS tuntuu olevan punainen vaate, jota jokainen itseään urheiluautofaniksi kutsuva karttaa kuin ruttoa. Vihaan ei ole syytä, sillä oikeasti Octavia RS on varsin pätevä auto. Sen ainoa ongelma on järkevyys, mutta eihän kaikkien tällaista autoa tarvitse ostaa.
Ripeä, muttei räyheä
Millaisessa tilanteessa diesel-RS:n tehoreservi sitten loppuu kesken? Useassakin. Ensimmäisiä huomioita ovat ohitustilanteet, joissa RS:n kuvittelisi uhkuvan voimaa punarajalle saakka, mutta ei. RS:n teho loppuu kesken yläkierroksilla, kuten dieseleissä yleisesti tapaa käydä. Huippuvääntö luovutetaan 1750-3250 kierroksen välimaastossa ja sen korkeammalle konetta ei kannata huudattaa.
Lähtötelineistä Octavia RS pomppaa ripeästi, mutta mikään raketti se ei ole. Suorituskyky on vastaavaa kuin vaikkapa Volvon kookkaammissa katumaastureissa ja 0-100 km/h kiihdytys ottaa 7,9 sekuntia. Jos haussa on ripeämpi malli, niin rahat kannattaa sijoittaa bensiiniversioon, joka nipistää lukemasta sekunnin.
Kulutukseksi luvataan 4,5 litraa yhdistettyä, mutta päälle kannattaa heittää suosiolla pari litraa lisää. Tosin sekään ei ole hyvällä suorituskyvyllä varustetulle hyvän kokoiselle farmarimallille mikään häväistys. Alle kuudella litralla selviää jos hillitsee kaasujalkaansa.
Skoda Octavia RS TDI onnistuu varsin mainiosti muotoilumielessä, sillä ainakin 18” tummilla vanteilla ja harmaalla värillä ilme on varsin näyttävä. En tosin ole harmaan värin suurin ystävä, mutta suomen ympärivuotisessa harmaudessa se lunastaa paikkansa. Onneksi piristystä tuovat punaiset jarrusatulat, jotka hohtavat kauas.
Uudenmallisen keulan tunnistaa kaksiosaisista etuvaloista ja RS-mallin puolestaan logoista ja uudelleen muotoilluista puskureista. Ja toki niistä punaisista jarrusatuloista, jotka lupaavat enemmän kuin lunastavat.
Sisustakin on kunnossa ja tunnelma on tuttu muista VAG-konsernin tuotteista, kuten Volkswagenista ja Seatista. Mittaristot ja hallintalaitteet voisivat yhtä hyvin olla peräisin sisarmerkeiltä, mikä ei tietenkään ole huono asia. Tehomalleissa hytissä on RS-logoja, jotka tuovat hieman persoonallista ilmettä.
Vaikka RS:n diesel-versio ei ole sieltä kaikkein suorituskykyisimmästä päästä, on sillä selkeästi oma tärkeä paikkansa kotimaisessa autokannassa. Octavia Combi on farkkuja rakastavalle kansalle hyvä malli ja rallikansalle on tärkeää, että voimaa on hieman normaalia enemmän. Lisäksi farkkumalli on helpompi perustella kumppanille turvallisena ja tilavana. Pieni lisäteho puolestaan on helppo hukuttaa järkiperäiseen valintaan.
Tuomas Rajala
Kehuja: näyttävä ulkokuori, hyvät sisätilat, arjen suorituskyky, vaihteisto
Parantamisen varaa: liian tuhnu RS:ksi
